Liikenteen sujuvuus on maakuntien menestyksen kulmakiviä. Nopea junayhteys Helsinkiin tarvitaan niin Joensuusta kuin Kuopiostakin. Nopea itärata on koko Itä-Suomen hanke, jota kannattaa ajaa periksi antamatta. Toivelista maamme ratainvestoinneista on, mutta myös itärata toteutuu enemmin tai myöhemmin. Myös keskustelu nopean junayhteyden saamiseksi Joensuun ja Kuopion välille on käynnistettävä.
Karjala- Savo yhteyttä on kehitettävä kaikin tavoin. Kahden kaupungin taktiikka hyödyttää koko aluetta. Luonnollisesti kulkuyhteydet, etenkin maantiet, on pidettävä hyvässä kunnossa niin Varkauteen ja Iisalmeen kuin Lieksaan ja Kiteellekin. Autoilua on demonisoitu maakuntien Suomea ymmärtämättömien toimesta. Insinöörit ja pellepelottomat keksivät lähivuosina entistäkin vähäpäästöisempiä moottoreita ja energianlähteitä kulkuneuvoihimme. Pitkien etäisyyksien maakunnissa yksityisautoilu on monelle ainoa mahdollinen liikkumistapa. Myös valtaosa Suomen tavaraliikenteestä liikkuu kumipyörillä. Tästä syystä pääväylien lisäksi alempitasoisestakin tieverkosta on huolehdittava.
Aina tasaisin väliajoin taitetaan peistä alueellisesta kuljetustuesta. Sen sanotaan vääristävän kilpailua. Se on kuitenkin tärkeä osoitus tahdosta huolehtia koko maan elinvoimasta. Tuella edistetään harvaan asuttujen alueiden pk-yritysten toimintaa vähentämällä tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista yritystoiminnalle aiheutuvaa kustannusrasitetta, toteaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tosin maakuntauudistuksen toteutuessa, tuki siirtyisi maakunnan jaettavaksi. Symboliarvona ja joskus ratkaisevanakin sijoittumiseen vaikuttavana elementtinä, tuki tulee säilyttää tulevaisuudessakin. Myös TEM:in asiaa pohtinut työryhmä on katsonut, että nykymuotoinen kuljetustuki on toimiva ja tarkoituksenmukainen tukijärjestelmä.
Maanteiden ja rataverkon lisäksi tarvitaan myös riittäviä lentoyhteyksiä niin Joensuusta kuin Kuopiostakin. Kahden lentokentän kehittäminen palvelee alueen yrityksiä sekä korkeakoulu- ja tutkimuslaitoksia. Myös kulttuurin ja urheilun kansainväliset yhteydet hyötyvät helpoista ja nopeista yhteyksistä Keski-Eurooppaan ja kauemmaksi. Matkailun kasvun myötä lentomatkustajienkin määrät nousevat.
Vieras- ja venesatamien lisäksi Savo-Karjalassa toimii teollisuudelle tärkeitä rahtisatamia. Suomen Satamaliitossa on jäseninä 30 meri- ja sisävesisatamaa, joita on myös Joensuussa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Saimaa Terminals eli Sterm hoitaa laivauksen Kuopion sataman lisäksi Varkaudessa Akonniemellä (rehuraaka-aineita) ja Taipaleella (raakapuuta) sekä Siilinjärvellä yksityisessä tehdassatamassa. Joensuun Laivaus Oy puolestaan huolehtii laivauksesta Joensuun lisäksi Puhoksen satamassa. Pääartikkeleina laivataan selluloosaa, levytuotteita, sahatavaraa, pylväitä, raakapuuta ja puupellettejä. Metsä- ja puuteollisuustuotteiden lisäksi satamassa liikkuu kaivannaistuotteita kuten talkkia.
Kilpailukykyinen teollisuus, hyvä koulutusjärjestelmä ja toimivat liikenneyhteydet pitävät valot päällä Itä-Suomessa vielä pitkään.
Menu
