Tammikuussa kohdatut kovat pakkaset ja runsas lumentulo muistuttivat ns. lapsuuden talvista – silloinhan oli aina paljon lunta ja kireät pakkaset. Nyt kylmyys sai koiranleuat toivomaan maapallon lämpenemistä nopeammin. Ilmastomuutos on kuitenkin vakava asia, johon meidän kaikkien tulisi reagoida, vaikka itse ilmiö eteneekin arkielämän kannalta lähes huomaamattomasti. Ilmaston lämpeneminen on yksi maapallon suurimmista uhista.
Ihmiskunnan kasvihuonepäästöt vaikuttavat ilmastoa lämmittävästi. Käynnissä oleva maapallon lämpeneminen jatkuu myös tulevien vuosikymmenten ajan. Tätä kehitystä ei pystytä nopeasti pysäyttämään, mutta hidastamaan kehitystä pystytään. Eri tutkimusten mukaan ihmiskunnan tuottaman ylimääräisen ilmakehän hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä on hyvin hidasta eli nykyiset ja tulevat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastoon ja mm. merenpinnan korkeuteen ainakin satoja vuosia.
Suurin osa ilmakehään joutuvasta hiilidioksidista tulee fossiilisista polttoaineista kuten öljystä ja kivihiilestä.
Poliittiset päätökset ja tekniikan kehitys ohjaavat myös päästöjen syntyä. Verotuksella voidaan ohjata ihmisiä tekemään ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Iso kysymys on tietysti energia. Ydinvoima ei kaikille ympäristöaktivisteille kelpaa, mutta hiilidioksipäästöjen näkökulmasta lienee varsin hyvä vaihtoehto.
Yksityisen ihmisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt syntyvät asumisesta, liikenteestä ja ruoasta. Kukin voi suuntaa antavasti käydä katsomassa omaa hiilijalanjälkeään valtioneuvoston kanslian ylläpitämällä sitoomus2050.fi -sivustolla.
Omat elintapani ovat ko. testin mukaan pääosin keskimääräistä vähemmän ympäristöä kuluttavat. Punaisen lihan sijaan olen pyrkinyt syömään kotimaista kalaa, mutta kyllä hyvä pihvi ja grillimakkarakin maistuu – ja ilman huonoa omaatuntoa. Ongelmani hiilijalanjäljen osalta on matkustaminen. Työni vuoksi joudun jo nykyään matkustamaan Helsinkiin viikoittain. Matkat teen lentäen tai junalla. Tätä määrittää aikataulut ja se, että haluan maksimoida ajan poikieni kanssa. Hiilijalanjälkeni on tältä osin lohduton. Yhteydet Itä-Suomesta Helsinkiin täytyy olla helpot ja nopeat. Olen puhunut Itäradasta ja 3 h junasta, mutta myös lentoyhteydet ovat elintärkeät etenkin kansainvälisesti toimiville yrityksille. Toivotaan, että insinöörit keksivät vähemmän ympäristöä rasittavia moottoreita ja/tai polttoaineita.
Pienilläkin asioilla on merkitys. Ympäristöfiksua toimistoa ja tapaa toimia pohdimme jo vuosia sitten. Yksityiselämässä kierrätys on monelle meistä arkipäivää. Takavuosina toiminnan moraalia tosin söi se, että jätteet ajettiin kaatopaikalla kaikki samaan kasaan. No, tänä päivänä jätekeskukset ovat edistyksellisiä laitoksia ja lajittelu arkipäivää.
Mielikuvitukselliselta tuntuu myös lapsuuden muistikuva siitä, kuinka kesämökin jätehuolto hoidettiin laittamalla kivi roskasäkkiin ja sitten soudettiin järvenselälle pudottamaan pussi. Ajat onneksi muuttuvat ja ainakin joltain osin paremmiksi. Lapsuuden yli – 30 C talvet tosin saisivat puolestani olla mukava muisto vain.
Timo
Julkaisen helmikuussa aakkosblogia. Blogitekstien tarkoituksena on tarkastella yhteiskunnallisia asioita ja toisaalta kertoa jotain henkilökohtaisempiakin juttuja – hieman kirjaimesta ja fiiliksestä riippuen.
